Olimme perheen kanssa lomalla Italiassa, joka on klassisten ruokamakujen kehto. Kun palasimme kotiin, niin mieleni on tehnyt jatkaa ruokaklassikoiden parissa. Sitähän on myös tämä valkoinen keitetty parsa, hollandaisekastike & graavilohi. Tässä annoksessa ei ole mitään uutta, mutta niin taivaallisen hyvää!
Ja vaihteeksi valkoista parsaa. Siinä on niin upean hienostunut maku, että en tiedä miksi sitä melkein aina tarttuu siihen vihreään parsaan. Nämä Lidlin saksalaiset valkoiset parsat olivat todellakin vajaan kolmen euron arvoisia. Hinta-laatusuhde kohdillaan!
Valkoista parsaa, hollandaisekastike & graavilohta (kahdelle)
1 nippu (500g) valkoista parsaa noin 1 tl suolaa ja sokeria keitinveteen
Hollandaise-kastike
100 g voita sulatettuna hieman jäähtyneenä 2 kananmunan keltuaista 2 rkl kylmää vettä 1 rkl sitruunan mehua suolaa ja valkopippuria
graavilohta maun mukaan
Valmistus:
1. Tee ensin hollandaisekastike. 2. Sulata rasva ja anna jäähtyä vähän. Sekoita keltuaiset kattilassa veden kanssa ja nosta kattila isomman kattilan päälle, jossa kiehuvaa vettä. Vatkaa seosta, kunnes se paksuuntuu. ( Lisää nopeasti kylmää vettä tai jääpala voimakkaasti vatkaten, jos kastike juoksuttuu) 3. Nosta kattila pois kiehuvan veden päältä. Lisää voi ohuena nauhana koko ajan samalla voimakkaasti vatkaten. Jätä voin valkoinen pohjasakka kattilaan. Mausta sitruunalla, suolalla ja pippurilla. Laita kastike kelmun alle kulhoon siksi aikaa, kun valmistat parsat. 4. Kuori parsat nupusta alaspäin ja leikkaa kuiva kanta pois. Keitä suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä noin 10 minuuttia. 5. Nosta parsat vedestä ja tarjoa ne hollandaisekastikkeen sekä graavilohen kera.
Meillä jatkuu keväisten sienien ja villiyrttien sesonki. Ja parsa jatkaa kanssa parrasvaloissa paistattelua. Tein elämäni ensimmäisen korvasienikastikkeen viikonloppuna poimituista sienistä. Amatöörinä onnistuin jo yhden korvasienisatsin ”pilaamaan” keitossa, kun laitoin erään ohjeen mukaan keittoon myös pinaattia. Ei keitto sentään ollut syömäkelvotonta, mutta väri oli harmikseni myrkynvihreä. Mietinkin, että onko väri mahdollisesti joku enne ja olisiko keitto parempi jättää syömättä… Tartuin kuitenkin rohkeasti lusikkaan ja koko epäkuvauksellinen keitto hävisi lautaseltani. Ja olen elossa!
Sherryllä maustetusta korvasienikastikkeesta tuli sitten onnistuneempi annos, jota kehtasi ylpeänä esitellä kameralle. Korvasieniruokien valmistukseni jatkuu siis varsin kehityskelpoiseen suuntaan. Ruoanvalmistuksessa pitäisi aina muistaa ”keep it simple”! Isäntäkin vaikutti varsin tyytyväiseltä, vaikka maistui hänelle se vihertävä sienisoppakin. Hän on niin kohtelias!
Herkuttelimme korvasienikastikkeen valkoisten parsojen kanssa. Oiken hienostunut kokonaisuus, joka kaipasi koristeeksi vain muutaman pihalta poimitun ruohosipulin varren. Ja kun tuli melkein juhlafiilis, niin lasiin tilkkanen ranskalaista Pinot Grisiä Alsacesta.
Aromikkaan ja hienostuneen makuinen korvasieni sopii kastikkeisiin ja keittoihin. Se on lisäksi oivallinen lisuke kala-, liha- tai kasvisruoille. Korvasieni pitää vain esikäsitellä oikein, koska tuoreena se on tappavan myrkyllinen.
Korvasienen myrkyllisyys poistuu, kun sienet keitetään kahteen kertaa runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerrallaan vähintään viiden minuutin ajan. Sienet myös huuhdellaan hyvin runsaassa vedessä keittokertojen jälkeen. Keittotila täytyy tuulettaa kunnolla keittämisen aikana.
Korvasientä kasvaa koko maassa. Sitä kannattaa etsiä kuivista kangasmetsistä, vanhoilta avohakkuupaikoilta tai polkujen sekä metsäteiden varsilta. Me löysimme korvasieniä avohakkuupaikalta, jossa niitä osin kasvoi sorankin keskellä. Se tuntui varsin uskomattomalta kasvupaikalta. Olimme saaneet vähän vihiä tästä paikasta, mutta ei siitä enempää..
Sienistä on tullut minulle aikuisena mieluinen harrastus. Lapsena poimimme äidin kanssa rouskuja. Rakastin niiden poimimista, mutta en silloin suostunut syömään luonnonsieniä. Kehtaanko sanoa… No kehtaan, että söin vain silloin niitä kamalia purkkiherkkusieniä. Olen oppinut syömään luonnonsieniä vasta 25-vuotiaana. Sitten sienihulluus on vienyt mennessään, vaikka sienituntemukseni rajoittuu edelleen aika pieneen joukkoon. Mies olisi aina innokas laajentamaan sienestystä syksyllä uusiin sieniin, mutta minua vaivaa edelleen pieni sieniskeptisyys.
Mutta hienoa, kun sienestyksemme laajeni nyt keväiseen korvasieneen. Syksyllä mennään taas kantarellien, suppilovahveroiden ja tattien perässä. Ja eihän sitä tiedä, jos olisi jo jonkun uuden sienen vuoro…
Hyvää ja herkullista sienivuotta 2015 !
P.S. Blogistani löytyy jo monta sienireseptiä avainsanalla sienet.
Keitettyä valkoista parsaa
500 g valkoista parsaa 1 rkl suolaa ½ rkl sokeria 2 l vettä
Korvasienikastike
voita 150 g tuoreita, ryöpättyjä korvasieniä 2 pientäsalottisipulia 1 tl kuivattua timjamia ½ dl kuivaa sherryä 2 dl kuohu-tai ruokakermaa 1 tl suolaa pari kierrosta valkopippurimyllystä ruohosipulia
Kuori parsat ( nupusta alaspän). Poista tyvestä puumainen osa ( noin 3-5 cm) . Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri. Lisää parsat. Valkoinen parsa vaatii vähän pidemmän keittoajan, noin 7-10 minuuttia. Varo ylikeittämistä, parsan kuuluu jäädä napakaksi.
Valuta kypsät parsat hyvin.
Keitä korvasienet kahteen kertaa runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerrallaan vähintään kymmenen minuutin ajan. Sienet myös huuhdellaan hyvin runsaassa vedessä keittokertojen jälkeen. Keittotila täytyy tuulettaa kunnolla keittämisen aikana.
Kuori ja hienonna sipuli. Puristele korvasienet kuiviksi ja pilko ne pieniksi.Kuullota sipulia voissa. Lisää korvasienet. Paista 3-4 minuuttia. Mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla.
Lisää sherry ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää lopuksi kerma. Keitä kokoon noin 5 minuuttia. Tarkista suola. Lisää tarvittaessa.
Nosta parsat lautasella ja kaada kastiketta päälle. Koristele ruohosipulilla.
Annos on alkuruoan kokoinen, mutta lisäämällä siihen paistettua kalaa tai lihaa saat siitä hyvän pääruoan.