Lontoon lomalla ei kokkailtu, vaan nautimme kaupungin mahtavasta ravintolatarjonnasta. Lontoosta löytyy lukemattoman paljon hyviä ravintoloita. Ihan kaikkialla ruoka ei ollut huippuhyvää, mutta kerron reissumme parhaimmat palat.

Yksi uusi suosikkimme oli meksikolainen ruokaravintola Wahaca. Wahaca-ravintoloita on useita Lontoossa. Me kävimme Waterloon Wahacassa, se oli lähellä asuntoamme. Wahacassa on iloinen meininki ja se oli täynnä ihmisiä arki-iltanakin. Ruoka on fressiä ja herkullista. Ihastuimme etenkin tacoihin ja tostadoihin ja maistelimme niistä melkein kaikkia, joita listalta löytyi. Lapset söivät kana– ja lihatäytteiset burritokset. Nekin vaikuttivat hyviltä.

Kahvin kera tuli pieni tulinen yllätys. Suklaan päällä olevasta pääkallokuviosta olisi pitänyt arvata, että siitä löytyy potkua. Minua ei olisi pieni tulisuus haitannut, mutta annoin tietämättä oman suklaani tyttärelleni, joka ei ole tulisten makujen ystävä… Auts! Wahacassa muistetaan asiakasta myös laskun maksun yhteydessä pienellä chilisiemenpakkauksella. Omat chilit sitten kotona itämään.

Toinen ilahduttava ruokailukokemus oli Covent Gardenin kauppahallissa. Sieltä löytyy Jamie Oliverin ja Chris Biancon Union Jack niminen ravintola, joka tarjoaa brittiläistä ruokaa modernilla otteella. Rapucocktailini oli erittäin hyvä. Pääruoan possuannosta saattelivat mukavasti savoyn kaali, varsiselleri ja omena. Lämmin karpalo-hasselpähkinäbrownie kermapallon (clotted cream) kera päätti aterian miellyttävästi. Vähän tuhdimpaa ruokaa, mutta niin hyvää! Tämän ravintolan brittiruokaa menen syömään toisenkin kerran, jos pääsen taas joskus Lontooseen. Listalta löytyy monet brittiklassikot. Sekä myös englantilaisia viinejä!

Yhtenä aamupäivänä seikkailimme Borough Marketilla. Sieltä löytyy mainio burgeripaikka nimeltään Whiskey Ginger. Suosittelen lämpimästi, jos matkalla iskee burgerin himo. Jälkkäriostoksille menimme läheiseen herkkukojuun ostamaan taivaallisia macaroneja. Borough Market on hyvän ruoan ystävän paratiisi. Lapset eivät siellä jaksa tuntikausia hengata, mutta aikuisessa seurassa herkkujen ja juomien äärellä menisi vaikka koko päivä.

Kävimme myös vanhassa tutussa Wagamamassa, josta saa ihan hyviä nuudeliruokia. Sekin on ketju ja ravintoloita on Lontoossa useita. Heikoin esitys oli tällä kertaa Luonnonhistoriallisen museon (Natural History Museum) ravintolassa, jonka pizzat olivat aivan liian paksuja ja lötköjä, eikä minun Nizzan salaattikaan kovin kummoinen ollut. Yhtenä iltana haimme Mark & Spenceriltä salaatteja mukaan iltapalaksi. Siellä on kivan monipuolinen salaattitarjonta valmiissa pakkauksissa.

Paljon siis hyvää! Lontoo on aina yhtä virkistävä niin ruoan kuin muiden elämysten suhteen. Monta matkaa on tullut sinne jo tehtyä, mutta koskaan siihen ei tunnu kyllästyvän.

P.S. Tällä matkalla bongasimme myös karhuherra Paddingtoneja. Ylhäällä olevassa kuvassa Paddington on Borough Marketin edustalla. Karhu-patsaita löytyy eri asuissa 50 kappaletta eri puolilta kaupunkia. Ne ovat hurmaavia! Me näimme 13 karhuherrapatsasta. Lapset olivat innokkaita poseeraaamaan karhuherran vieressä. Joten monta hauskaa kuvaa jäi muistoksi. Joulukuussa karhupatsaat jatkavat matkaa johonkin toiseen kaupunkiin, joten Lontoossa tästä ilosta ei enää kauan ehdi nauttia.