Avainsana-arkisto: keitto

Kevättuulella helmikuussa: Nopea lehtikaalikeitto

Lehtikaalikeitto
Viime syksynä ilmassa oli suurta lehtikaalihuumaa, joka huumasi minutkin. Harvasen viikko tilasin lehtikaalia ruokapiirimme kautta Stadin puutarhurilta Herttoniemestä. Lehtikaali taipuu moneen. Kokkasin siitä muun muassa smoothieta, sipsejä, pizzaa, piirakkaa, pastaa ja kastikkeita. Niin monenmoista, että pieni stoppi oli syksyn jälkeen paikallaan.

Tosin juuri, kun olin päättänyt ottaa vähän etäisyyttä lehtikaaliin, ruokapiirimme sai mukavan ja vastustamattoman lehtikaalitalkookutsun Stadin puutarhurilta. Eikä siitä ole edes kovin pitkä aika, noin kolme kuukautta. Olimme keräämässä lehtikaalia 1.joulukuuta Herttoniemen pelloilla. Olihan se vähän erikoista – jouluvalmisteluiden lomassa ollaan sadonkorjuussa!

Lehtikaalin maku vain paranee, kun pakkanen on päässyt sitä vähän puraisemaan. Silloin siihen tulee pieni makea vivahdus. Lehtikaali kestää kylmää erittäin hyvin, ja sitä voisi kerätä lumen altakin. Me saimme onneksi poimia sitä kuitenkin silloin, kun maa oli vielä paljas.

Lehtikaalitalkoissa joulukuussa
Lehtikaalitalkoissa joulukuussa

Kiitos Stadin puutarhurin, Jan Liesahon, meidänkin perheemme mukaan lähti viisi kassillista lehtikaalia. Poika sanoikin illalla lehtikaalisipsejä maistellessaan, että olipa kerta kaikkiaan reilu ja herkullinen talkoopalkka katoksen nostamisesta paikoilleen!

Suurin osa talkookaaleista meni pakastimeen. Lehtikaalin säilöminen onnistuu helposti pakastamalla tai kuivaamalla. Nyt satoa on ollut mukava ottaa taas pakkasesta. Eilen kokeilin lehtikaalikeittoa Glorian ruoka & viini lehden ohjeen mukaan, jota hieman muokkasin sen mukaan mitä kaapista löytyi.

Herkullisessa keitossa oli keväistä tunnelmaa. Lehtikaalin maku on pähkinäinen, ei yhtään kaalimainen. Keitto olisi voinut olla koostumukseltaan hieman paksumpaa, mutta kun sinne lisäsi Paavolan kotijuustolan yrttituorejuustoa ja italialaista parmesaania, niin leivän kera keitosta sai kelpo lounaan. Bonuksena: keitto valmistuu 15 minuutissa!

Sopankeittäjä saattaa tarvita joskus muutaman apulaisen! :-)
Sopankeittäjä saattaa tarvita joskus muutaman apulaisen! 🙂


Lehtikaalikeitto

1 keltasipuli
1 l pakastettua lehtikaalia
2 rkl voita tai rypsiöljyä
1 l kasvislientä ( käytin Renee Voltairen lantbuljongia, noin 1 rkl / 1 litra)
4 rkl vehnäjauhoja
2 dl ruokakermaa
1 1/2 rkl aniksensiemeniä
1 rkl kuivattua meiramia ( tuoretta voi laittaa enemmän)
1/2 suolaa
Lisäksi
parmesaania ja tuoreyrttijuustoa ( välttämättä, ei tarvitse molempia)

Kuori ja hienonna sipuli.

Kuullota sipulisilppu hetki rasvassa. Lisää lehtikaalisuikaleet, sekoita seosta hetki käännellen.

Lisää kasvisliemi kattilaan ja kuivattu meirami. Kiehauta ja anna porista muutama minuutti.

Sekoita vehnäjauhot hyvin kermaan. Lisää tasainen kerma-jauhoseos ohuena nauhana keittoon koko ajan sekoittaen. Keitä viitisen minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella melko sileäksi.

Paahda aniksensiemeniä kuivassa pannussa, kunnes ne alkavat tuoksua. Lisää siemenet keittoon ja tarvittaessa ripaus suolaa.

Raasta tai höylää annoksen päälle parmesaania ja lisää joukkoon tuoreyrttijuustoa. Tarjoa keiton kanssa maalaisleipää.

Tuoretta lehtikaalia
Tuoretta lehtikaalia

Tomaatti-vuohenjuustokeitto

Tomaattikeitto
Lumista helmikuun alkua! Vihdoinkin lunta satoi runsaammin. Aamulla sai kaivaa lumikolan esiin, että pääsi postilaatikolle. Aamupalan jälkeen lumityöt jatkuivat. Lapset karkasivat pulkkamäkeen. Ulkoillessa nälkä iskee huomaamatta, joten silloin pitää keksiä jotain nopeasti valmistuvaa ruokaa. Tänään ratkaisu oli tomaatti-vuohenjuustokeitto!

Tuoreita tomaatteja syömme aika vähän talviaikaan, mutta tomaattimurskaa löytyy melkein aina kaapista. Tomaattisäilykkeet ovat maukas lääke tomaatin kaipuuseen talvella. Tuoreista tomaateista nautin mieluimmin kesällä, kun ne ovat saaneet lämpöä ja auringonvaloa riittävästi ja maistuvat makeilta. Toisin kuin taas talvella kasvihuoneessa kasvatetut tomaatit ovat melko mauttomia. Sen vuoksi vähän ihmettelinkin tänään Ylen Uutista, jossa kerrottiin, että kotimaiset tomaatit viedään nyt käsistä. Häh? Minä en ainakaan talvella taistele tomaateista !

Tomaattimurska on siis erittäin pätevä pohja tomaattikeittoon. Tähän tomaattikeittoon löytyi jääkaapista myös vuohenjuustoa. Se antaa keitolle oikein mukavaa makua. Keittoon voi laittaa myös esimerkiksi fetaa tai mascarponea, jos ei satu olemaan vuohenjuuston ystävä.

Sitten vain jotain pikkuherkkuhärpäkkeitä keiton päälle sekä herkullista Leipä ja Poika leipomon aprikoosileipää keiton kaveriksi. Nam!

Tomaatti-vuohenjuustokeitto

1 sipuli
2 lehtisellerin vartta
2 rkl tomaattipyrettä
2 prk tomaattimurskaa
noin 1 dl vettä
1 rkl Renee Voltaire liemijauhetta tai jotain muuta liemivalmistetta
1 tl paprikajauhetta
1 dl kermaa
150 g vuohenjuustoa

Kuori ja silppua sipuli. Kuullota kevyesti oliiviöljyssä. Lisää pieneksi paloiksi leikatut lehtisellerin varret ja tomaattipyre. Kuullota vielä hetki lisää.

Lisää tomaattimurska, liemijauhe, paprikajauhe ja hieman vettä, että keitto ohenee hieman. Keitä noin 15 minuuttia. Surauta sauvasekoittimella sileäksi.

Lisää kerma ja paloiteltu juusto. Anna lämmetä hetki, että juusto sulaa hieman keiton joukkoon.

Päälle: paahdettuja pinjansiemeniä, oliiviöljyllä ohennettua pestoa, yrttejä

Kaiden tomaateja

Herkullisen makuinen tomaatti on täynnä tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja. Tomaatin terveydellinen salaisuus piilee sen sisältämässä lykopeenissä. Tomaattimurskassa on itse asiassa enemmän lykopeeniä kuin tuoreissa tomaateissa.

Lykopeenin saannin on tutkimuksissa todettu suojaavan syöpä-, sydän- ja verisuonitaudeilta. Tomaatti sisältää myös A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, C-vitamiinia ja monia kivennäisaineita, esimerkiksi kaliumia.

Pakkanen paukkuu ja kalasoppakattila porisee!

Lohiseljanka
Ensimmäinen postaus Kananpoikien Bistron blogiin alkakoon kalaisesta keitosta, joka on Kananpoikien bistrossa erittäin suosittu soppa!

Lohiseljanka on maistuva keitto pakkasten paukkuessa. On kuulemma ollut myös marsalkka Mannerheimin yksi lempiruoka. Meillä seljanka saa myös suurta kannatusta. Olemme kaikki jostain syystä mieltyneet hieman kirpeän ja happaman makuiseen seljankaan.

Seljankaan tuovat kirpeyttä kaprikset, suolakurkut ja sitruuna. Liemi saa makua myös tomaattisoseesta. Seljankasta tulee usein mieleen kalaseljanka, mutta keiton voi myös valmistaa muun muassa lihasta, kasviksista tai sienistä. Keitto on kotoisin Venäjältä.

Keitto sopii hyvin talviseen sesonkiin myös sen puolesta, että siinä voi hyödyntää suomalaista juuressatoa. Tilaan maukkaat juurekset pääasiassa ruokapiirin kautta Kolin luomutilalta, jonka kasvikset ovat aiheuttaneet minulle valtavan addiktion syksystä alkaen.

Kelpo liemi valmistuu nopeasti fondista. Vielä paremman liemen tietenkin saa, jos malttaa keittää ensin liemen kalanperkeistä. Molemmissa tapauksissa lopputulos on kuitenkin herkullinen ja vatsaa sekä mieltä lämmittävä.
Lohikala

Lohiseljanka

reilu litra vettä
1 sipuli
5 perunaa
4 porkkanaa
pieni pala selleriä
rypsiöljyä
2-3 rkl tomaattipyrettä
1 laakerinlehti
10 maustepippuria
4 rkl kalafondia
puolikas sitruunan mehu
1 rkl kapriksia
500 g lohta
ruohosipulia tai tilliä
(suolaa)

Tarjoiluun:
2 suolakurkkua pieninä paloina
smetanaa tai ranskankermaa

Kuori ja pilko perunat, porkkanat ja sipulit ja kuullota niitä hetki kattilan pohjalla rypsiöljyssä. Lisää tomaattipyre ja sekoita hyvin. Lisää vesi, fondi, laakerinlehti ja pippurit.

Keitä noin 20 minuuttia. Purista keittoon sitruunan mehu. Leikkaa kala kuutioiksi ja lisää kalakuutiot keittoon kapristen kanssa. Tässä vaiheessa voi lisätä myös pilkotut suolakurkut, mutta minä tarjoan ne erikseen lisukkeena pöydässä.

Voit antaa kiehahtaa vielä 5 minuuttia, mutta minä otan virran pois yleensä jo ihan pienen kiehautuksen ( max minuutin) jälkeen. Tällöin kalasta ei tule niin ”kuivaa”. Silppua päälle yrttejä.

Mausta ja tarkista suola.

Tarjoa suolakurkkujen, smetanan tai ranskankerman kera.

Nauti!