Avainsana-arkisto: valkosuklaa

Valkosuklaapannacotta & raparperikiisseli

Valkosuklaapannacotta ja raparperikiisseli
Valkosuklaapannacotta ja raparperikiisseli

Juhannusjälkkärinä herkuteltiin raikkaalla ja kirpakalla raparperikiisselille, joka sai seurakseen suloisen makeaa ja pehmeää valkosuklaapannacottaa.

Valkosuklaapannacotta & raparperikiisseli
Valkosuklaapannacotta & raparperikiisseli

Tämä kuuluu niihin kiitollisiin jälkiruokiin, jonka voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Kun makeanhimo yllättää niin nostelet kaapista vain kauniit annokset esille.

Hillopurkkiin tehty jälkiruoka on myös helppo ottaa mukaan kesäpiknikille. Kansi vain purkin päälle ja söpöt purnukat piknikkoriin muiden herkkujen jatkoksi.

Hyvää ja herkullista juhannuspäivää Kananpoikien Bistrosta!

Valkosuklaapannacotta

2 liivatetta
2 dl kuohukermaa
60 g valkosuklaata
1 rkl limetin mehua
½ tl vaniljajauhetta
2 dl turkkilaista jugurttia

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Kiehauta kerma, lusikallinen limetin mehua ja vaniljajauhe. Lisää joukkoon paloiteltu valkosuklaa. Sekoita kunnes suklaa on sulanut.

Nosta liivatteet ja purista niistä vesi pois. Sekoita hyvin.

Lisää joukkoon jugurtti. Sekoita ja jaa pannacotta suoraan annoskuppeihin.

Nosta hyytymään jääkaappiin pariksi kolmeksi tunniksi.

Raparperikiisseli

6 dl laimeaa mansikkamehua
5 rkl sokeria
½ litraa raparperia paloina
½ tl vaniljajauhetta ( esim. Sonnentor)
2 rkl perunajauhoa ( sekoitettuna tilkkaan vettä)

Valmistus:
Kuumenna mansikkamehu ja sokeri.Lisää raparperin palat ja vaniljajauhe. Keitä kunnes raparperit pehmenevät.

Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä ja lisää suurus kattilaan ohuena nauhana vispilällä samalla sekoittaen.

Anna kiisselin kiehahtaa ja ota pois liedeltä.

Kaada kulhoon ja ripottele pinnalle sokeria.

Lusikoi jäähtynyttä kiisseliä pannacotan päälle. Koristele syötävin kukkasin.

Pirteä punaherukka-valkosuklaapiirakka

Punaherukka-valkosuklaapiirakka2
Punaherukka-valkosuklaapiirakka

Uunitonta elämää on eletty tämän kesän helteiden keskellä monta viikkoa, mutta tänään iski marjapiirakan himo, joten päätin olla välittämättä pienestä keittiön lisälämmityksestä.

Pihallamme kasvaa yksi punaherukkapensas, josta löytyi vielä marjoja piirakan täytteeksi. Pensaasta onkin haettu jo monena aamuna marjoja jugurttiin ja syöty sellaisenaan. Pieni pensas on tuottanut satoa tänä kesänä ihan kohtuullisesti.

Kirpakka punaherukka sopii ihanasti piirakkaan, kun se saa seurakseen jotain makeaa. Valkosuklaa ja ranskankerma-tuorejuustoeseos pyöristääkin kirpeyttä mukavasti, jolloin kokonaisuudesta tulee pirteän raikas.

Elokuu on herukka-aikaa, joten nyt ehtii vielä tekemään monet hyvät herkut tuoreista herukoista.

Punaherukka-valkosuklaapiirakka

Murutaikina pohja:

125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
4 rkl tomusokeria
1 kananmuna
1 rkl vettä

Täyte:
5 dl punaherukoita
300 g ranskankermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa ( esim. Philadelphia)
2 kananmunaa
1 dl sokeria
½ tl vaniljajauhetta (esim. Sonnentor)
100 g valkosuklaata
½ limen mehu

Päälle: tuoreita viinimarjoja ja raastettua limen kuorta

Valmistus:

Nypi kuutioitu kylmä voi jauhojen ja tomusokerin kanssa murumaiseksi seokseksi.

Lisää kananmuna ja vesi. Sekoita nopeasti taikinaksi. Älä vaivaa liikaa.

Kääräise taikina pallon muotoisena kelmuun ja laita se jääkaappiiin vähintään 30 minuutiksi.

Ota taikina jääkaapista ja painele/kauli se piirakkavuoan ( Ø 26 cm) pohjalle.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Sekoita kulhossa kananmunat, ranskankerma, tuorejuusto, limen mehu sokeri ja vaniljajauhe. Leikkaa valkosuklaa pieneksi kuutioiksi.

Jaa marjat piirakkapohjan päälle, lisää sen jälkeen pienet valkosuklaakuutiot ja lopuksi ranskankerma-juustoseos.

Kypsennä piirakkaa 200 asteisessa uunissa 30 minuuttia.

Suloiset karpalo-valkosuklaapuustit

Karpalo-valkosuklaapuusti

Leivoin helmikuussa herkullista puolukkabostonkakkua. Raikas puolukka toimi bostonissa kivasti. Viikonloppuna otin pakastimesta syksyllä keräämiäni karpaloita ja päätin leipoa puusteja, joihin tuli täytteeksi karpaloa, valkosuklaata ja limeä. Pettämäton yhdistelmä, joka ei voi mennä pieleen.

Karpaloita keräsin viime lokakuussa Etelä-Savon soilta, jonne hyvä ystäväni Elina järjesti ikimuistoisen naisten karpalomatkan. Mukava ja ystävällinen karpalomamma Mari majoitti meidät kotiinsa ja toimi oppaanamme soilla.

Suonsilmä
Suonsilmän äärellä

En ollut aikaisemmin juurikaan kulkenut soilla, ja karpalot olin ostanut torilta. Vaikutuin suon kauneudesta ja karpaloista, jotka olivat kuin pieniä helmiä suon mättäiden päällä. Samoin Marin eteläsavolainen vieraanvaraisuus teki lämpimän vaikutuksen. Voi niitä ruokiakin, joita nautimme! Emännän leivinuunissa muhinut taivaallinen hirvipata ja jälkiruoaksi tarjottu karpalokiisseli riisikerman kera saa veden herahtamaan vieläkin kielelle.

Karpaloita
Karpaloita

Harmi, että ihanat karpalot alkavat käydä pakastimessa vähiin. Näitä puusteja voisin tehdä monen monta kertaa uudelleen, mutta toimivathan onneksi muutkin marjat puusteissa. Ehkä seuraavalla kerralla laitankin täytteeksi mustikkaa. Mustikka on myös oivallinen vaihtoehto valkosuklaan ja limen kaveriksi.

Tiput osallistuvat mielellään pullan leivontaan, mutta taikinan kauliminen meneekin ihan leikiksi!
Tiput osallistuvat mielellään pullan leivontaan, mutta taikinan kauliminen meneekin ihan leikiksi!

Puusteja nakertaessa muistelin mukavaa karpalomatkaamme, mietin tulevaa kesää ja haikailin uusia marjaretkiä. Tytöt kaivoivat esiin hauskan runon Puluboin kirjasta, kun kuuntelivat höpinöitäni. En nyt sentään kyynel silmässä muistellut matkoja, mutta jos vähän surettaisi, niin siihen auttaisi takuuvarmasti pulla. Ei voi myöskään olla hymyilemättä, kun katsoo tyttöjen piirtämiä jälleen niin tavattoman kekseliäitä tipuja.

Tiput rakensivat pullista tornin, josta on hyvä kiikaroida muita tipuja.
Tiput rakensivat pullista tornin, josta yksi  kiikaroi, kun toiset saunovat uunissa.

Pullan makuista maaliskuuta Kananpoikien Bistrosta!

Puluboin pullaruno:

Kun meinaa itku sul silmästä tulla,
ja kärpänenkin siin suruaan surraa.
Älä vaivu silloin ikävään,
vaan muista äidin siipeä sileää,
ja sano:
tuutilullaa,
suruun auttaa pulla

( Veera Salmi, Puluboin ja ponin kirja, Otava, 2012)

Karpalo-valkosuklaapuustit (16-20 puustia)

3 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
¼ tl suolaa
1 keltuainen
2 tl jauhettua kardemummaa
1 dl sokeria
4 dl spelttijauhoja ( voit käyttää myös pelkkiä vehnäjauhoja)
4 dl vehnäjauhoja
100 g pehmeää voita

Täyte:
100 g voita
1 dl sokeria
1 tl kanelia
2 dl karpaloita survottuna
100 g valkosuklaata
1 limen kuori ( vain vihreä osa)

Voiteluun:
1 kananmuna

Kuumenna maito kädenlämpöiseksi. Liota hiiva maitoon. Lisää suola, sokeri, keltuainen, kardemumma ja sokeri ja vähitellen jauhot. Lisää loppuvaiheessa pehmeä voi. Alusta taikina kimmoisaksi taikinaksi.

Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi. Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle työtasolle ja vaivaa ilmakuplat pois. Kauli taikina noin 30 x 60 cm levyksi.

Vatkaa täytteen voi ja sokeri ja lisää mausteet ja raasta hyvin pestyn limen kuori joukkoon. Levitä voi-sokerivaahto taikinalevylle. Lisää päälle karpalosurvosta ja veitsellä pieneksi rouheeksi leikattua valkosuklaata.

Kääri taikina rullalle. Jätä saumakohta alas. Leikkaa rullasta veitsellä vinoittain paloja, jotka ovat leveältä puolelta 4-5 cm ja kapealta puolelta 2 cm. Laita kapeampi puoli ylöspäin ja paina peukalolla pullan päältä taikina alas.

Nosta puustit pellille kohoamaan. Voitele kohonneet puustit kananmunalla ja koristele raesokerilla.

Paista 225 asteessa noin 10-15 minuuttia.