Aihearkisto: Sienet

Tunnelmallisen marraskuuillan herkkutattirisotto

Herkkutattirisotto
Herkkutattirisotto

Yksinkertaisuuden ylistys lauantai-iltana. Herkkutattirisotto on niin upea ruoka itsessään, että se ei välttämättä kaipaa mitään lisuketta. Toki kala ja liha käyvät seuraksi, mutta eivät ole välttämättömyyksiä.

Risoton tekeminen on aina yhtä jännittävää. Ettei vain tulisi kuivaa kökköä. Nestettä kannattaa lisätä pikku hiljaa ja antaa risoton kypsyä miedolla lämmöllä ilman mitään kiireitä noin 15-20 minuuttia. Kypsä riisi saa olla purutuntumalta napakkaa. Muista maistaa lopuksi ja tarkista samalla suolan määrä.

Helppo ja yksinkertainen alkupala syntyy hunajamelonista ja parmankinkusta. Päälle vain pirskaus hyvää oliiviöljyä, balsamicoa ja parmesanjuustoa.

Parmankinkkua ja hunajamelonia
Parmankinkkua ja hunajamelonia

Sitten vain kynttilöiden valoa ulos ja sisälle. Kauniin valkoinen lumipeite on peittänyt kevyesti maan Helsingissäkin. Syksyllä poimituista herkkutateista tehty risotto hemmottelee makunystyröitä. Marraskuun tuntuu mukavan tunnelmalliselta.

Herkkutattirisotto

2 valkosipulinkynttä
1-2 salottisipulia
3 dl risottoriisiä ( esim. Arborio)
20 g kuivattuja herkkutatteja
kourallinen kuivattuja suppilovahveroita mortelissa hienoksi murskattuna
1 dl valkoviiniä
5-7 dl kuumaa kanalientä
2 dl kuohukermaa
2 dl parmesanjuustoa
1 rkl sitruunanmehua
suolaa ja mustapippuria
puoli punttia lehtipersiljaa
paistamiseen voita ja oliiviöljyä

Laita kuivatut herkkutatit likoamaan kylmään veteen. Anna liota noin tunti.

Kuori ja hienonna sipulit.

Paista tatit voissa pannulla. Suolaa ja pippuroi kevyesti. Ota tatit sivuun.

Kaada kasariin oliiviöljyä. Kuumenna kevyesti ja lisää sipulit. Kuullota muutama minuutti. Lisää riisi ja paista sen aikaa, että öljy imeytyy riisiin.

Kaada joukkoon valkoviini ja anna sen kiehahtaa.

Lisää hienoksi murskatut suppilovahverot ja ala lisäilemään kanalientä pikkuhiljaa muutama desi kerrallaan. Anna risoton kypsyä hiljalleen miedolla lämmöllä kannen alla. Sekoita kevyesti välillä.

Kun riisi alkaa olla kypsää, niin lisää kerma, raastettu parmesaani, sitruuna ja paistetut tatit muutamaa lukuunottamatta. Sekoita. Maista ja lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Sekoita.

Lisää lopuksi lehtipersilja silppu ja muutama paistettu tatti koko komeuden päälle.

Tarjoa heti.

Suppilovahverobruschetta

Suppilovahverobruschetta
Suppilovahverobruschetta

Sienestyskauden viimeisimpiä, mutta monien sienestäjien mielestä kaikkein odotetuimpia herkkuja ovat suppilovahverot. Minäkin olin jo odotellut kauden alkua. Viikonloppuna lähdin metsään lasten kanssa. Ja voi sitä riemua. Siellä ne kantarellin suloiset sukulaiset taas olivat nousseet pintaan.

Meidän perheessä tehdään usein sienibruschettaa, kun palataan kotiin metsästä. Tänä syksynä on syöty aika monta tattibruschettaa, mutta nyt on suppilovahveroherkkujen vuoro.

Suppilovahverobruschetat

voita (paistamiseen)
kolme kourallista suppilovahveroita
1 salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tomaatti
loraus sherryä tai valkoviiniä
suolaa ja pippuria
1-2 tl kuivattua persiljaa

2 viipaletta maalaisleipää

Leivän päälle:
rucolaa ja parmesanjuustoa

Puhdista sienet ja revi isoimmat sormin hieman pienemmäksi. Hienonna sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuutioi tomaatti, kun olet poistanut siitä siemenet.

Paista miedolla lämmöllä voissa sipuleita. Lisää pannulle sienet. Paistele hetki ja lisää sitten tomaattikuutiot, sherry tai valkoviini ja anna nesteen imeytyä. Mausta kuivatulla persiljalla, suolalla ja rouhitulla mustapippurille.

Paahda leipiä pannulla ja leikkaa ne puoliksi. Jaa sieniseos leiville. Koristele rucolalla ja parmesanjuustolla.

Lisätietoa suppilovahverosta:

Suppilovahveroita
Suppilovahveroita

Suppilovahvero on helppo tunnistaa. Se on nimensä mukaisesti muodoltaan torvimainen, pienehkö sieni. Lakki on ruskea ja sen pitkä, ontto ja ohuehko jalka on väriltään keltainen. Lakin alapinnassa on kellertävän-harmaat helttamaiset, pitkäjohteiset poimut.

Suppilovahveroa kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa yleensä sammaleisissa kuusi- tai havumetsissä. Sienen haastava puoli on, että sitä on alkuun vaikea erottaa maasta. Suppilovahverot kasvavat sammaleisessa maastossa, jonne ne hyvin sulautuvat. Ensimmäisen suppilovahverohavainnon jälkeen niitä huomaakin olevan tusinoittain ympärillään ja poimimisen riemua riittää pitkäksi aikaa.

Suppilovahverot voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Kuivatessa niiden herkullinen maku tiivistyy entisestään. Ohutmaltoisina sieninä ne ovat melko nopeita kuivattavaksi. Pakastaessa sienten ravintoarvot säilyvät hyvin, mutta maku voi jonkun mielestä olla silloin hieman vetinen. Suppilovahvero sisältää paljon D-vitamiinia, joten sen käyttö on myös terveydelle hyväksi talviaikaan.

Lisätieto-osion lähde: Arktiset aromit ry

Kuusimetsän kantarellit rosmariini-pekonikastikkeessa

Kantarelli-rosmariinikastike
Pennepastaa kantarelleja, pekonia ja rosmariinia

Etelä-Savon retkellä ehdimme myös sienimetsään ja puolukkamättäille. Metsä veti kolmea naista magneetin lailla puoleensa. Välissä käväisimme syömässä ja nukkumassa. Sitten taas korit ja sangot lensivät auton perään ja huristeltiin pieniä metsäteitä pitkin uusille apajille.

Kantarellien poiminta-aika alkaa lähestyä loppua. En olisi arvannut, että kantarelliherkkua edes enää löytää. Mari johdatti meidät tiheään ja vähän synkkään kuusimetsään. Siellä täällä kuusimetsässä pilkisti keltaisia kantrellirykelmiä. Löysin myös muutaman kelvollisen herkkutatin.

Sienikori
Kantarelleja ja herkkutatteja korissa

Kantarellikastike on meillä haluttua ruokaa. Maustoin sen tällä kertaa rosmariinilla ja lisäsin pekonia joukkoon. Etikkalorauksella hieman ryhdistän sienikastiketta. Olihan se taas herkullista!

Loput kantarellisaaliista meni pakkaseen. Kiehautin ne silputtuna ennen pakastamista omassa nesteessä pannulla. Voi sitten joku kerta taas herkutella ja muistella metsässä vauhdilla viilettävää kolmikkoa ja suunnitella uusia seikkailuja.

Pennepastaa kantarelli-pekoni-rosmariini-kastikkeella

300 g penneä

oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
2 salottisipulia tai 1 keltasipuli
170 g pekonia
400 g kantarelleja
1 dl kasvislientä
2 dl kuohukermaa
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl tuoretta rosmariinia
suolaa ja mustapippuria

Lisäksi:
vastaraastettua parmesanjuustoa

Valmistus:

Keitä pasta al dente.

Puhdista ja hienonna sienet.

Kuori ja hienonna sipulit.

Leikkaa pekoni suikaleiksi.

Kuullota öljytilkassa ensin sipuleita. Lisää sitten pekonit. Käristä pekonia 3-4 minuuttia. Lisää kantarellit ja haihduta niistä ylimääräinen neste. Lisää kerma ja kasvisliemi sekä mausteet.

Anna kastikkeen porista hiljalleen 4-5 minuuttia.

Tarjoa kastike penne-pastan ja parmesanjuuston kera.