Eläköön kesä ja varhaisperunat sekä ihanat perunasalaatit! Uusia perunoita syödään meillä kesän aikana paljon. Tietenkin ihan sellaisenaan, mutta valmistan myös paljon erilaisia perunasalaatteja.
Uusien perunoiden lisäksi olen piparjuuren ystävä. Piparjuuressa on sinappiöljyä, joka tuo kivaa kirpeyttä perunasalaattiin. Piparjuuri käytetään aina tuoreena, koska keittäminen tai kuumentaminen muuttaa sen maun kitkeräksi. Piparjuuri sopii hyvin myös paahtopaistin, graavikalan ja kylmien kastikkeiden maustajaksi.
Majoneesi ja kermaviili tasapainottavat piparjuuren ja sitruunan kirpeyttä. Voit tehdä kastikkeen myös kokonaan kermaviilistä, jos haluat kevyempää perunasalaattia.
Tämä on yksi minun kesän suosikkiperunsalaatti, johon idean olen aikoinaan löytänyt Lisa Lemken loistavasta kesäisestä keittokirjasta: Grillatun kera.
Pese perunat ja keitä kypsiksi merisuolalla maustetussa vedessä. Anna jäähtyä noin 20 minuuttia
Tee piparjuuri-sitruunakastike. Kuori piparjuuri ja raasta hienoksi. Pese sitruuna hyvin ja raasta, mutta älä valkeaa osaa. Yhdistä kulhossa kaikki ainekset ja sekoita.
Puolita tai pilko perunat sopivankokoisiksi paloiksi. Hienonna sipulinvarret. Valuta kapriksista neste pois.
Nostele perunanpalat kulhoon. Kaada kastike päälle. Sekoita varovasti. Lisää päälle kaprikset ja hienonnettua sipulinvartta. Raasta lopuksi vielä päälle reilusti (tai maun mukaa) piparjuurta. Minä laitan reilusti!
Muutamasta raaka-aineesta syntyy herkullinen kesäinen paistos. Paistos kruunataan sitrusmarinoidulla fetalla. Päälle voi heittää myös yrttimarinoitua salaattijuustoa (esim. Kolattu), jos haluaa saada annoksen himpun verran nopeammin lautaselle.
Sitrusmarinoitua fetaa
Valmisteluja myös nopeuttaa, jos jääkapissa on valmiiksi keitettyjä perunoita. Itse keitän pottuja monesti kerralla enemmän, koska ne ovat usein helpotus seuraavan päivän ateriaan. Jääkapissa oli tälläkin kertaa edelliseltä päivältä jääneitä perunoita, jotka päätyivät nyt maukkaseen paistoksen parsan,herneiden ja yrttien kera.
Parsa-herne-perunapaistos ja sitrusmarinoitua fetaa
Parsa on meillä lastenkin herkkua. Hyvä, että sesonkia on hetki jäljellä. Kotimaisten herneiden sesonki on onneksi vasta aluillaan. Tuoreet makean makuiset herneet ovat minun suurta herkkuani. Niitä lähtee torilta usein pussillinen mukaan. Yleensä riivin ne paloista suoraan suuhun.
Tuoreita suomalaisia herneitä
Feta on mainio ja monikäyttöinen juusto. Sitruuna ja yrtit tuovat siihen mukavaa raikkautta. Se sopii myös hyvin paistoksiin.
Yksinkertaista, mutta hyvää!
Parsa–herne-perunapaistos ja sitrusmarinoitua fetaa
300-400 g keitettyjä uusia perunoita 1 nippu parsaa 3 tomaattia kourallinen tuoreita herneitä ( noin ½ litraa herneenpalkoja) kourallinen minttua kourallinen oreganoa 1 dl oliiveja 2 rkl sitruunanmehua suolaa mustapippuria
Irrota yrttien lehdet ja yhdistä kaikki ainekset kulhossa. Leikkaa feta paloiksi ja kaada kastike päälle. Anna marinoitua muutama tunti tai ainakin sen aikaa, kun valmistat paistoksen.
Huuhtele parsat. Kuori parsat nupusta alaspäin ja napsauta kannasta puinen osuus pois (noin 2-3 cm).Puolita perunat ja lohko tomaatit. Riivi herneet herneenpaloista.
Laita öljy kuumenemaan pannulle. Lisää parsat ja paista 3-4 minuuttia Lisää perunat ja jatka paistamista 2 minuuttia. Lisää sitruunamehu, tomaatit, oliivit ja herneet. Anna hautua vielä hetki. Silppua lopuksi yrttejä päälle.
Tarjoa paistos heti sitrusmarinoidun fetan kanssa.
Munakoisopaistos on yksi parhaimpia talviruokia ja se mielettömän herkullinen kasvisruoka. Munakoiso on toki jo sellaisenaan, esimerkiksi paistettuna maukas kasvis, mutta paistoksen täyteläisyyden takana ovat myös muutama juusto ja yrteillä maustettu tomaattipaprikakastike.
Juustoina käytin ranskalaista gruyère juustoa ja italialaista parmesaania. Usein munakoisopaistoksissa käytetään mozzarellaa, mutta minä olen mieltynyt uuniruoissa enemmän makean hedelmäiseen gruyèreen.
Ennen kuin paistos on valmis laitettavaksi uuniin, niin on pari tärkeää valmisteluvaihetta. Munakoiso viipaleiden ”itketykseen” varataan hetki. Pieni paistourakka myös kannattaa. Öljyssä pannulla paistaessa munakoisoviipaleet jo muuttuvat pehmeiksi ja houkutteleviksi herkkupaloiksi.
Tässä vaiheessa pitää olla rautainen itsekuri. Nyt on suurempi vaara kuin koskaan, että herkulliset vastapaistetut munakoisot houkuttavat syömään ne. Niiden päälle jos kaataisi tilkkasen hyvää punaista balsamicoa, hieman vastaraastettua parmesaania ja vähän vaikka tuoretta basilikaa…Siitäkin syntyisi oivallinen herkku, mutta ei, koska nyt tehdään paistos!
Munakoisot jatkavat siis matkaa kiltisti tomaattikastikkeen ja juustojen kera noin puoleksi tunniksi uuniin. Tämän ruoan valmistukseen saa varata reilun tunnin aikaa, mutta se ei nyt haittaa. Talvella on mukava puuhastella keittiössä ja vielä hauskempaa on seuraavaksi herkutella maistuvalla paistoksella.
Mehevä munakoisopaistos
oliiviöljyä 2 valkosipulinkynttä 500 g munakoisoa 2 paprikaa 1 prk tomaattimurskaa 1 rkl (ruoko)sokeria timjamia ja meiramia tuoreena tai kuivattuna 1 tl suolaa rouhittua mustapippuria 125 g gruyère juustoa ohuina viipaleina
Päälle: 1-2 dl vastaraastettua parmesaanijuustoa
Leikkaa pestyt munakoisot noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Levitä munakoisoviipaleet leivinpaperin päälle ja sirottele pinnalle suolaa( = itketys).Anna vetäytyä puolisen tuntia. Pyyhi kosteus viipaleiden päältä.
Sipaise viipaleiden pintaan oliiviöljyä ja paista pannulla useassa erässä (tai kahdella pannulla) tai laita viipaleet leivinpaperin päälle 200-asteiseen uuniin 20 minuutiksi.
Leikkaa paprikat kuutioiksi ja hienonna valkosipuli. Kuullota valkosipulia kattilassa kevyesti öljyssä, lisää paprikakuutiot ja jatka kuullottamista muutama minuutti. Lisää päälle tomaattimurska, sokeri, suola, pippuri ja yrtit. Keitä hiljalleen noin 10-15 minuutia, kunnes paprikat ovat pehmeitä.
Voitele uunivuoka. Lado vuokaan kerroksittain munakoiso- ja tomaattikastiketta sekä murenna joukkoon juustoviipaleita. Säästä pinnalle viimeiseksi tomaattikastiketta.
Sirottele pinnalle parmesaaniraaste. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia, kunnes paistos on kauniin värinen. Anna vetäytyä hetki. Tarjoa rapean maalaisleivän kera.
Muutama vinkki vielä munakoisosta:
Munakoiso on Välimeren keittiöissä tuttu raaka-aine, vaikka alun perin se onkin lähtöisin Intiasta tai Kiinasta. Ei heti tulisi mieleen, että munakoiso on tomaatin ja perunan sukulaiskasvi. Munakoison hedelmäliha on pehmeää ja vaaleaa, vähän sienimäistä. Sisällä on siemeniä, joita ei tarvitse poistaa.
Hyvä munakoiso on kiinteä ja kiiltäväpintainen. Se tuntuu kädessä vähän raskaalta. Pehmeä munakoiso on jo vanha ja kitkerä. Kova munakoiso on taas raaka. Kypsyys on sopiva, kun kuori antaa painattaessa hieman periksi.
Munakoiso on harvoin kitkerää, mutta karvasta makua voi vähentää ”itkettämällä” munakoisoa ennen käyttöä. Tällöin se viipaloidaan ja ripotellaan viipaleiden päälle suolaa. Suola saa vaikuttaa puoli tuntia, jonka jälkeen viipaleet pyyhitään talouspaperilla. Hikoilun aikana munakoisoja voi pitää painon alla, jolloin sen huokoisesta lihasta lähtee ilma ja se ei ime niin paljon öljyä paiston aikana.
