Kaurahiutaleista syntyy ihana puuromainen risotto ja nopeasti. Lounas on vartissa valmis! Jos haluat vähän höystää puuroa viikonloppuasuun, niin varaa valmistukseen toinenkin vartti. Kesäkurpitsa-kaurapuurorisoton päälle sopii nimittäin oivallisesti paistetut kesäkurpitsalantit, viipaloitu avokado, kylmäsavulohi, uppomuna, yrtit ja rapeat hampunsiemenet. Taivaallista!
lisäksi esimerkiksi: ½ kesäkurpitsaa lantteina paistettuna , mausteeksi suolaa ja pippuria ½ avokadoa viipaleina 4-5 kylmäsavulohiviipaletta 1 rkl kotimaisia hampunsiemeniä tuoretta persiljaa ja ruohosipulia hienonnettuna uppomunia (kts . Ohje alempaa)
Valmistus:
1. Kuumenna kattilan pohjalla öljy ja voi. Lisää raastettu kesäkurpitsa ja hienonnettu sipuli. Kuullota muutama minuutti, kunnes kasvikset vähän pehmenevät. 2. Lisää kuuma liemi ja kaurahiutaleet. Kypsennä matalalla lämmöllä, välillä sekoittaen noin 10 minuuttia. 3. Lisää ranskankerma, parmesaani ja sitruunanmehu. Sekoita. Maista ja tarkista suola ja pippuri. Pyöräytä vielä hieman oliiviöljyä joukkoon. 4. Nauti lisukkeiden kera tai sellaisenaan.
Uppomuna
3 kananmunaa 1, 5 l vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1 tl suolaa
Valmistus:
1. Kiehauta vesi, etikka ja suola. 2. Riko munat varovasti pieniin kuppeihin, keltuainen ei saa hajota. 3. Laske veden lämpö hiljalleen porisevaksi. Pyöräytä lusikalla veteen reipas kiertoliike. Ja laske munat vuoron perään veteen kypsymään 4 minuutiksi. Kaikki voi laittaa samalla kertaa tai jos tuntuu hankalalta, niin tee yksi uppomuna kerrallaan. 4. Nosta munat reikäkauhalla kattilasta ja siirrä astiaan, jossa on kylmää vettä. Leikkaa liiat valkuaisen rähmäleet pois. 5. Nauti lämpimänä tai kylmänä.
Hyvää meneillään olevaa leipäviikkoa! Minäkin olen viime aikoina hurahtanut leivän leivontaan ja leipämaailmani on rikastunut suuresti. Etenkin arkeani on aina hallinnut ruisleipä. Nuoruudessa se oli reissumies, sitten puikulat ja ruispalat. Viime vuosien pahin koukku onkin ollut ne ohuen ohuet ruispalat, aamuin ja illoin. Eikä siinä sinänsä mitään, ruisleipä on terveellinen ja kuitupitoinen leipä. Ja toki minäkin päiväsaikaan olen syönyt muutakin leipää, mutta on se ruisleipä ollut vaan aika ylivoimainen.
Hasselpähkinä-omenavuokaleipä
Nyt aamuihin ja iltoihin on alkanut tulla vaihtelua, vaikka kyllä se ruisleipäkin siellä edelleen pysyy. Enhän minä siitä voisi ikinä luopua, eikä ole tarkoituskaan, mutta vaihtelu virkistää ja onhan se ihan viisasta syödä leipääkin monipuolisemmin. Olen hullaantunut muun muassa maukkaista sämpylöistä, joihin upotan spelttiä, kauraa, täysjyväjauhoja, leseitä, pähkinöitä ja sesonkin kasviksia sekä hedelmiä tai marjoja. Yksi innoittajani on ollut äskettäin ilmestynyt uusi Leipä-kirja, jonka on kirjoittanut leipäalan ja leivonnan ammattilainen Arja Elina Laine. Kirjan kauniit kuvat on kuvannut hänen tyttärensä Anni-Sofia Savela. Kirjassa on yli 100 leipäreseptiä eli laaja kattaus erilaisia leipiä, leipäruokia ja levitteitä leiville. Osa leivistä syntyy hyvinkin vähällä vaivalla ja osa taas vaatii vähän enemmän työtä sekä aikaa.
Sämpylöiden lisäksi olen leiponut kirjasta pähkinäistä ja suklaista banaanileipää, suolaisia sieni-poromuffineita ja nyt tätä syksyn sesonkiin sopivaa herkullista hasselpähkinä-omenaleipää. Suurimman osan leivistä olen tehnyt hitaasti kohottamalla, joko jääkaapissa tai tämän hasselpähkinä-omenaleivän huoneenlämmössä. Hidas kohotus antaa hiivaleivälle paremman maun, samoin kuin jo pikajuuri. Banaanileipä ja muffinit ovat taas soodalla ja leivinjauheella kohoavia pikaleivonnaisia, jotka eivät vaadi taikinan kohottamista.
Hasselpähkinä-omenavuokaleipä
Kirjasta löytyy myös street food-henkisiä leipäruokia, joista olen kokeillut muun muassa kana-sandwichiä. Nämä tehdään valmiiseen leipään eli helppoja ja mutkattomia. Kirjan lopussa on myös maukkaita levitteitä leiville. Ja löytyy tästä kirjasta myös juureen leivottavat leivät ja miten juuri tehdään happamalle leipätaikinalle. Eli hyvin monipuolinen leipäkirja, joka sopii varmasti joka kotiin. Kirja antaa hyvät eväät terveellisen, kuitupitoisen ja maukkaan leivän leivontaan. Kuivakaappi vaan saattaa alkuun pullistella kaiken maailman jauhopusseja ymv tämän kirjan hankinnan jälkeen, mutta kyllä ne sieltä hupenevat. Meillä ainakin on ollut niin hyvä menekki näille leiville, joten se kannustaa vaan leipomaan lisää.
Maukkaan leipäisää syksyn jatkoa tämän herkullisen hasselpähkinä-omenavuokaleivän kera! Kiitos kirjasta kirjailijalle ja kustantajalle Readme.fi.
Hasselpähkinä-omenavuokaleipä
taikina:
1 dl hasselpähkinöitä 1 dl kauraleseitä 2 rkl fariinisokeria 4 g eli noin 1 tl kuivahiivaa tai 10 g tuorehiivaa 4 dl omenamehua 2-3 (250 g) omenaa 1 ½ tl suolaa 3 dl ruisjauhoja 4 dl hiivaleipä-tai vehnäjauhoja
voiteluun: rypsi- tai oliiviöljyä
Valmistus:
1. Mittaa kokonaiset hasselpähkinät, leseet ja sokeri pannulle. Paahda seosta miedolla lämmöllä koko ajan lastalla sekoittaen muutama minuutti. Ota pannu pois liedeltä ja anna jäähtyä. 2. Sekoita kuivahiiva jauhoihin tai liota tuorehiiva huoneenlämpöiseen omenamehuun isossa kulhossa. Raasta omenat kuorineen karkeana raasteena mukaan. Lisää vielä suola, jauhot ja paahdettu seos. Sekoita nopeasti lastalla löysäksi taikinaksi. 3. Peitä kulho liinalla tai muovikelmulla ja anna käydä huoneenlämmössä vähintään kahdeksan tuntia. 4. Voitele noin1,8 l vuoka ja kaada kohonnut taikina siihen. Ripottele pinnalle vähän jauhoja ja anna leivän kohota liinan alla peitettynä 30-40 minuuttia. Kuumenna uuni 250 asteeseen. 5. Leikkaa kohonneeseen vuokaleivän pintaan muutama viilto ja paista leipää uunin alimmalla ritilätasolla ensin noin 10 minuuttia. Laske sen jälkeen lämpötila 210 asteeseen ja jatka paistamista 20 minuuttia. Käännä ja kumoa leipä ritilälle ja jatka paistamista vielä 10 minuuttia. 6. Nosta leipä pois uunista. Anna leivän jäähtyä vähän ennen leikkaamista viipaleiksi.
Resepti ja lähde: Arja Elina Laine, Leipä-kirja 2020, Readme.fi
Hyvää suomalaisen ruoan päivää! Keitot ovat mielestäni yksi mainio tapa tuoda suomalaista ruokaa esille. Siinä saa aina helposti näkymään meneillä olevan vuoden ajan. Syksyä kruunamaan sopii tietenkin suomalaisista sienistä keitetty keitto. Tässä olen käyttänyt upean aromaattista mustatorvisientä, mutta tilalle sopivat yhtä lailla suppikset, kantarellit tai muut vastaavat kotimaiset metsäsienet.
Mustatorvisienikeitto ja pororullat
Metsäsienikeiton seuralaiseksi sopii pororullat. Tällä kertaa lisäsin tahnaan myös vahvan makuista kotimaista mustaleimaemmental juustoraastetta, joka tekee pororullista vaan entistä maistuvampia!
Mustatorvisienikeitto ja pororullat
Mustatorvisienikeitto noin 5 annosta
1 sipuli kuutioituna 40 g kuivattuja mustatorvisieniä liotettuna tai noin 500 g tuoreita voita ja rypsiöljyä (1 rkl tattimix-mausteseosta) ½ dl valkoviiniä 1 l kanalientä kourallinen tuoretta timjamia hienonnettuna 2 dl kuohukermaa suolaa ja mustapippuria
Valmistus:
1. Kuullota sieniä ja sipuleita pannulla öljyssä ja voissa. Lisää tattimix, jos on. 2. Lisää valkoviini ja kiehauta. 3. Lisää timjami ja liemi. Anna kiehua hiljalleen 20 minuuttia. 4. Lisää kerma ja kiehauta. 5. Aja sauvasekoittimella sileäksi. 6. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.
Pororullat ( 24 palaa)
4 kpl ohutta rieskalevyä täyte: 100 g poron kylmäsavuleikettä kuutioituna ½ dl ranskankermaa 1 dl mustaleimajuustoraastetta 1 dl tuorejuustoa suolaa ripaus ½ tl mustapippuria rouhittuna 1 dl persiljaa hienonnettuna
Valmistus:
1. Laita kaikki täytteen ainekset korkeaan kulhoon ja aja tahnaksi sauvasekoittimella. 2. Levitä tahna rieskojen päälle, mutta jätä loppupäätyyn 1 cm tyhjää. 3. Rullaa tiukasti rullalle ja leikkaa paloiksi.
