Aihearkisto: Sienet

Kantarellirisotto

Kantarellirisotto
Kantarellirisotto

” En ole ikinä nähnyt tälläistä herkkua!”, sanoi poikani samalla, kun lappasi kantarellirisottoa suuhunsa. Ilahduttavaa palautetta. Ei sitä aina kuule, vaikka monenlaisia makuja on tarjottu. Joihinkin makuihin tottuminen vie lapsilta aikansa ja sienet eivät jostain syystä ole helpoin ruoka. Edes kiltti, ihana kantarelli. Mutta onneksi tänä päivänä sieniruoat keräävät yhä enemmän kiitosta myös pojaltani, joka on pienestä pitäen ollut erityisen innokas sienestäjä. Tytöillemme sieniruoat ovat maistuneet jo pitkään, mutta heitä taas on saanut houkutella metsään mukaan.

Sienirisottoa ei tarjottu ensimmäistä kertaa tässä talossa, mutta ehkä sienirisotto on useammin tehty herkkutateista. Kantarellit ovat olleet tarjolla muun muassa piirakoissa, gratiinissa, perunoiden ja kalan kera sekä pastan kastikkeena. Kantarellirisotto oli kyllä niin hyvää, että teen sitä pian uudelleen. Varsinkin kun annoksen päälle paistaa voissa erikseen pienen satsin kantarelleja ja sipulinvartta.

Kantarellirisotto
Kantarellirisotto

Tänä kesänä poimitut kantarellit hupenevat uhkaavan tahtia. Toivottavasti kohta pääsen taas sienimetsään. Joko sinä olet löytänyt kantarelleja?

Kantarellirisotto (Vähän pieni satsi kahdelle aikuiselle ja kolmelle lapselle, mutta riitti täällä)

2 rkl voita
1 valkosipulinkynsi
2 kesäsipulia varsineen
170 g pakastettuja kantarelleja tai ½ litraa tuoreita kantarelleja
2 dl risottoriisiä
1 dl valkoviiniä
5-6 dl kanalientä
1 dl mascarponea tai kuohukermaa
1 dl raastettua parmesaania
kourallinen tuoretta timjamia
suolaa ja valkopippuria myllystä

Valmistus:

Sulata pakastetut sienet tai puhdista ja pilko tuoreet sienet.

Kuori ja hienonna sipulit. Ota varret erikseen. Paista vihreä osa erillisellä pannulla kevyesti. Suolaa ja pippuroi. ( Voit myös paistaa kantarelleja voissa pienen annoksen erikseen.)

Sulata voi kattilassa. Kuumenna kevyesti ja lisää sipulit. Kuullota muutama minuutti ja lisää kantarellit. Lisää riisi ja kuullota sen aikaa, että öljy imeytyy riisiin.

Kaada joukkoon valkoviini ja anna sen kiehahtaa ja imeytyä risottoon.

Lisää kanalientä kattilaan pikkuhiljaa muutama desi kerrallaan. Anna risoton kypsyä hiljalleen miedolla lämmöllä kannen alla. Sekoittele samalla.

Kun riisi alkaa olla kypsää, lisää mascarpone ja raastettu parmesaani. Sekoita. Maista ja lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Sekoita.

Riivi joukkoon lopuksi timjamin lehtiä.

Tarjoa heti. Lisää valmiin annoksen päälle paistettua sipulinvartta ja kantarelleja.

Kantarelli-fetapiirakka

Kantarelli-fetapiirakka
Kantarelli-fetapiirakka

En ollut suunnitellut sienestystä sen enempää kuin marjastusta viikonlopun mökkimatkalle. Olin pakannut mukaan lähinnä tanssi- ja markkinavaatteet sekä muutaman dekkarin. Hyvä ettei jäänyt tanssit tanssimatta, markkinat käymättä ja dekkarit lukematta, kun kuulin metsästä löytyvän taas keltaista kultaa eli kantarelleja.

Penkoin kassia. Sama se millä kamppeilla lähden metsään. Saappaat sentään olivat autossa. Irjalta pari kokoa pienet verkkarit jalkaan. Mies lainatkoon hattua. Ja eikä se haittaa, jos valkoinen huppari ei ole kohta enää valkoinen. Muovikassi kouraan ja kysyin: Joko mennään?

Kantarelli-fetapiirakka
Kantarelli-fetapiirakka

Mieheni ja hänen siskon miehen kanssa huristelimme metsätietä pitkin. Muitakin autoja jo näkyi tien varrella. Sienijahti on selvästi käynnistymässä. Hetken vaikutti, että onko täällä nyt juuri mitään. Sitten osuimme mitä parhaimmalle kantarelliapajalle. Voi sitä riemua, joka kerta yhtä hullaantunut fiilis.

Kantarelleja löytyi ihan mukavasti. Olemme maistelleet jo kantarellileipiä, kastiketta perunoiden kera ja nyt illaksi paistoin piirakan. Kyllästyminen ei ole vielä lähelläkään, mutta osan pakastan. Elän luulossa, että tästä vuodesta tulee huippuhyvä kantarellivuosi. Tilaisuuden tullen lähden uudelle sieniretkelle

Kantarellipiirakka maistui niin herkulliselta. Onneksi jäi jotain seuraavalle päivälle. Feta ja timjami sopivat erinomaisesti kantarellin seuraan.

Kantarelli-fetapiirakka

Pohja:
125 g voita
3 dl vehnäjauhoja ( 2 dl tavallisia vehnäjauhoja ja 1 dl täysjyvävehnäjauhoja)
ripaus suolaa
4 rkl kylmää vettä

Täyte:
öljyä ja voita
1 l kantarelleja puhdistettuna
1 sipuli hienonnettuna
100 g fetaa
2 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
puoli kourallista tuoretta timjamia
1 rkl sitruunan mehua
½ tl paprikajauhetta
suolaa ja valkopippuria

Valmistus:

Tee ensin pohja. Nypi voi ja jauhot sekä suola murumaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Tee taikinasta pallo ja kietaise se kelmuun. Laitaa jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Pilko isot kantarellit pienemmäksi, mutta pienet voi jättää sellaiseksi. Kuumenna pannu ilman rasvaa. Lisää kantarellit ja kiehauta niistä nesteet pois. Valuta.

Laita pannulle öljyä ja voita. Kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää kantarellit ja paista viitisen minuuttia. Mausta suolalla, valkopippurilla ja paprikajauheella.

Riko munat kulhoon ja lisää kerma. Sekoita. Mausta munakermaseos myös vähän suolalla ja pippurilla sekä sitruunamehulla. Riivi joukkoon timjamin lehtiä.

Laita uuni lämpenenemään 200 astetta. Voitele piirakkavuoka ja levitä taikina pohjalle. Lisää päälle paistettu kantarelli-sipuliseos ja fetajuusto pieninä paloina. Kaada päälle munakermaseos.

Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Tarjoa kantarelli-fetapiirakka sellaisenaan tai rapsakan salaatin kera.

Valkoista parsaa ja korvasienikastike sherryllä

Valkoista parsaa ja korvasienikastiketta
Valkoista parsaa ja korvasienikastiketta

Meillä jatkuu keväisten sienien ja villiyrttien sesonki. Ja parsa jatkaa kanssa parrasvaloissa paistattelua. Tein elämäni ensimmäisen korvasienikastikkeen viikonloppuna poimituista sienistä. Amatöörinä onnistuin jo yhden korvasienisatsin ”pilaamaan” keitossa, kun laitoin erään ohjeen mukaan keittoon myös pinaattia. Ei keitto sentään ollut syömäkelvotonta, mutta väri oli harmikseni myrkynvihreä. Mietinkin, että onko väri mahdollisesti joku enne ja olisiko keitto parempi jättää syömättä… Tartuin kuitenkin rohkeasti lusikkaan ja koko epäkuvauksellinen keitto hävisi lautaseltani. Ja olen elossa!

Sherryllä maustetusta korvasienikastikkeesta tuli sitten onnistuneempi annos, jota kehtasi ylpeänä esitellä kameralle. Korvasieniruokien valmistukseni jatkuu siis varsin kehityskelpoiseen suuntaan. Ruoanvalmistuksessa pitäisi aina muistaa ”keep it simple”! Isäntäkin vaikutti varsin tyytyväiseltä, vaikka maistui hänelle se vihertävä sienisoppakin. Hän on niin kohtelias!

Herkuttelimme korvasienikastikkeen valkoisten parsojen kanssa. Oiken hienostunut kokonaisuus, joka kaipasi koristeeksi vain muutaman pihalta poimitun ruohosipulin varren. Ja kun tuli melkein juhlafiilis, niin lasiin tilkkanen ranskalaista Pinot Grisiä Alsacesta.

Aromikkaan ja hienostuneen makuinen korvasieni sopii kastikkeisiin ja keittoihin. Se on lisäksi oivallinen lisuke kala-, liha- tai kasvisruoille. Korvasieni pitää vain esikäsitellä oikein, koska tuoreena se on tappavan myrkyllinen.

Korvasienen myrkyllisyys poistuu, kun sienet keitetään kahteen kertaa runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerrallaan vähintään viiden minuutin ajan. Sienet myös huuhdellaan hyvin runsaassa vedessä keittokertojen jälkeen. Keittotila täytyy tuulettaa kunnolla keittämisen aikana.

Korvasientä kasvaa koko maassa. Sitä kannattaa etsiä kuivista kangasmetsistä, vanhoilta avohakkuupaikoilta tai polkujen sekä metsäteiden varsilta. Me löysimme korvasieniä avohakkuupaikalta, jossa niitä osin kasvoi sorankin keskellä. Se tuntui varsin uskomattomalta kasvupaikalta. Olimme saaneet vähän vihiä tästä paikasta, mutta ei siitä enempää..

Kivisoran keskelle noussut korvasieni
Kivisoran keskelle noussut korvasieni

Sienistä on tullut minulle aikuisena mieluinen harrastus. Lapsena poimimme äidin kanssa rouskuja. Rakastin niiden poimimista, mutta en silloin suostunut syömään luonnonsieniä. Kehtaanko sanoa… No kehtaan, että söin vain silloin niitä kamalia purkkiherkkusieniä. Olen oppinut syömään luonnonsieniä vasta 25-vuotiaana. Sitten sienihulluus on vienyt mennessään, vaikka sienituntemukseni rajoittuu edelleen aika pieneen joukkoon. Mies olisi aina innokas laajentamaan sienestystä syksyllä uusiin sieniin, mutta minua vaivaa edelleen pieni sieniskeptisyys.

Mutta hienoa, kun sienestyksemme laajeni nyt keväiseen korvasieneen. Syksyllä mennään taas kantarellien, suppilovahveroiden ja tattien perässä. Ja eihän sitä tiedä, jos olisi jo jonkun uuden sienen vuoro…

Korvasienisaalis
Korvasienisaalis

Hyvää ja herkullista sienivuotta 2015 !

P.S. Blogistani löytyy jo monta sienireseptiä avainsanalla sienet.

Keitettyä valkoista parsaa

500 g valkoista parsaa
1 rkl suolaa
½ rkl sokeria
2 l vettä

Korvasienikastike

voita
150 g tuoreita, ryöpättyjä korvasieniä
2 pientäsalottisipulia
1 tl kuivattua timjamia
½ dl kuivaa sherryä
2 dl kuohu-tai ruokakermaa
1 tl suolaa
pari kierrosta valkopippurimyllystä
ruohosipulia

Kuori parsat ( nupusta alaspän). Poista tyvestä puumainen osa ( noin 3-5 cm) . Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri. Lisää parsat. Valkoinen parsa vaatii vähän pidemmän keittoajan, noin 7-10 minuuttia. Varo ylikeittämistä, parsan kuuluu jäädä napakaksi.

Valuta kypsät parsat hyvin.

Keitä korvasienet kahteen kertaa runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerrallaan vähintään kymmenen minuutin ajan. Sienet myös huuhdellaan hyvin runsaassa vedessä keittokertojen jälkeen. Keittotila täytyy tuulettaa kunnolla keittämisen aikana.

Kuori ja hienonna sipuli. Puristele korvasienet kuiviksi ja pilko ne pieniksi.Kuullota sipulia voissa. Lisää korvasienet. Paista 3-4 minuuttia. Mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla.

Lisää sherry ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää lopuksi kerma. Keitä kokoon noin 5 minuuttia. Tarkista suola. Lisää tarvittaessa.

Nosta parsat lautasella ja kaada kastiketta päälle. Koristele ruohosipulilla.

Annos on alkuruoan kokoinen, mutta lisäämällä siihen paistettua kalaa tai lihaa saat siitä hyvän pääruoan.