Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2016

Kantarelli-lehtikaalirisotto

Kantarelli-lehtikaalirisotto
Kantarelli-lehtikaalirisotto

Kantarelli-lehtikaalirisoton pohjana toimii äidiltäni vohkittu maailman parhaimman lehtikaalirisoton ohje. Siinä lehtikaali kiehautetaan ennen risottoon lisäämistä kermassa ja soseutaan sitten sauvasekoittimella sileäksi tai vähän karkeaksi – miten nyt tykkää. Lopputulos on jokatapauksessa paljon samettisempi kuin vain paistamalla lehtikaalisuikaleet. Ja nyt tämä risottoihanuus täydennetään voissa paistetuilla kantarelleilla. Ehkä arvaatkin jo mikä makuelämys koittaa tämän kaksikon kanssa!

Kantarelli-lehtikaalirisotto
Kantarelli-lehtikaalirisotto

Lehtikaali sopii myös mainiosti tattien kaveriksi. Kannattaa vilkaista lisäksi tatti-lehtikaalitagliatellin resepti, jos onni on potkaissut tattiapajilla. Blogista löytyy myös suosittu kantarellirisoton ohje, jos lehtikaali ei ole sinun makuusi.

Mahtavan makuista ja runsassatoista sienivuotta! 🙂

Kantarelli-lehtikaalirisotto

oliiviöljyä ja voita paistamiseen
1 pieni sipuli
2 valkosipuli
1 dl valkoviiniä
6-7 dl kasvislientä
(1 rkl kuivattuja mustartorvisieniä murskana)
1 l kantarelleja
150 g lehtikaalia
2 dl ruokakermaa
3 rkl sitruunamehua
suolaa ja mustapippuria
1 dl parmesaania raastettuna

Valmistus:

Kuori ja hienonna sipulit. Puhdista ja leikkaa sienet pienemmäksi. Poista lehtikaalista paksu lehtiruoti ja hienonna se pieneksi.

Kuumenna paistinpannu. Päästä nesteet ensin kantarelleista ja lisää sitten nokare voita ja paista kantarellit. Jätä kantarellit odottamaan.

Kiehauta toisessa kattilassa hienonnettu lehtikaali, kerma, sitruunanmehu, suola ja pippuri. Soseuta sileäksi tai vähän karkeammaksi oman makusi mukaan sauvasekoittimella . Jätä odottamaan.

Kuullota sipuleita öljyssä ja voissa. Lisää riisi ja jatka kuullottamista sen aikaa, että öljy imeytyy riisiin. Kaada viini joukkoon ja anna kiehahtaa. Lisää murskatut mustatorvisienet (ei pakollinen) ja lisäile sitten kasvislientä vähitellen, kunnes riisi alkaa olla kypsää. Lisää joukkoon paistetut kantarellit ja kaada kuuma kerma-lehtikaaliseos risoton joukkoon. Lisää samalla parmesaani ja sekoita.

Maista ja tarkista suola.

Tarjoa heti.

Viinivinkki: Kantarelli-lehtikaalirisoton seuraksi sopii hapokas ja mineraalinen riesling, esimerkiksi Jean-Baptiste Adam Ranskasta.

Härkis ” bolognese”

Härkis bolognese
Härkis bolognese

Helppokäyttöisten kasvisproteiinien tarjonta kasvoi taas yhdellä uudella tulokkaalle, kun markkinoille astui Versofoodin härkäpapuvalmisteinen Härkis. Tuotetta löytyi Stockan herkusta, mutta kenties jo löytyy muualtakin ja ihan lähiaikoina kuitenkin monesta ruokakaupasta.

Tein ekasta paketista kokeeksi ”bolognesea”, joka maistui omasta mielestäni sangen herkulliselta ja jälkikasvusta melko herkulliselta! Erittäin maistuvaa, melkeinpä kuin jauhelihakastiketta. Suosittelen tarttumaan Härkikseen!

Iso peukku Versofoodille!

Härkis bolognese

oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi kuorittuna ja hienonnettuna
2 lehtisellerinvartta hienonnettuna
1 pkt (250 g) härkistä
1 rkl tomaattipyrettä
2 tl basilikaa
1 tl paprikamaustetta
1 prk tomaattimurskaa
suolaa ja mustapippuria
tuoretta basilikaa hienonnettuna

300 g pastaa

parmesaania

Valmistus:

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Kuumenna pannulla öljy. Lisää valkosipuli ja kuullota hetki. Sitten lehtiselleri ja anna paistua sekoitellen toinen hetki lisää. Sitten härkiksen vuoro ja sekoittele joukkoon mausteet ja tomaattipyree. Kippaa vielä tomaattimurska ja anna kiehua hiljalleen viitisen minuuttia.

Maista ja tarkista suola. Lisää päälle paljon tuoretta basilikaa.

Tarjoa pastan ja vastaraastetun parmesaanin kera.

Sitruunainen omenapiirakka

Sitruunainen omenapiirakka
Sitruunainen omenapiirakka

Omenapuut notkuvat tänä vuonna omenoita. Oksat kannattelevat kaikin voimin lukuisia omppuja. Meidän pihalla on kaksi vanhaa omenapuuta, joista toinen tuottaa hyviä omenoita. Niitä napostellaan sellaisenaan, mutta tulee ompuista myös muutama piirakka leivottua.

Sitruunaisessa omenapiirakassa on nostalgista tunnelmaa. Lapsena herkuttelin monet kerrat äidin leipomalla omppupiirakalla, jossa oli myös muun muassa rahkaa, sitruunaa ja kanelia. Raikas piirakka oli aina taivaallisen hyvää. Samoja makuja löytyy myös tästä piirakasta, mutta juusto tuo mukaan pientä pehmeyttä.

Valkea kuulas
Valkea kuulas

Syksyn ihanin omppupiirakka on parasta jääkappikylmänä nautittuna. Joten jos suinkin pystyt, niin malta odottaa ainakin muutama tunti… Kyytipojaksi voisi sopia myös kahvin tain teen sijasta joku puoli makea siideri.

Omppupiirakan tuoksuista viikonloppua!

Sitruunainen omenapiirakka

pohja:

125 g voita
1 dl kaurahiutaleita
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 ½ dl mantelijauhoja
2 rkl ruokosokeria
1 keltuainen
1 rkl vettä

Täyte:

1 prk rahkaa
100g tuorejuustoa esim. philadelphia
2 kananmunaa
½ dl ruokosokeria
1 tl vaniljaa

5-6 kotimaista omenaa
½ dl ruokosokeria
1 tl kanelia
3 rkl sitruunanmehua

Valmistus:

Nypi kuivat aineet kuutioidun voin kanssa murumaiseksi seokseksi. Sekoita nopeasti joukkoon keltuainen ja vesi. Painele taikina voideltuun vuokaan. Laita hetkeksi (15-20 min) jääkaappiin. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Huuhtele omenat ja poista omenakodat omenaporalla. Leikkaa omenat viipaleiksi. Sekoita viipaleisiin kaneli, ruokosokeri ja sitruunanmehu.

Sekoita tuorejuusto, rahka, kananmunat, sokeri ja vanilja kulhossa. Kaada seos pohjan päälle ja lado pinnalle omenaviipaleet.

Paista 175 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Tarjoa piirakka mielellään viilennettynä.