Mieheni isä täytti komeat 70-vuotta vähän aikaa sitten ja halusimme järjestää hänelle juhlat sisarusperheiden kanssa. Appeni on intohimoinen suunnistaja kuten myös hänen jälkipolvensa, joten päivän ohjelmassa oli ensimmäisenä karttasuunnistusta tärkeiden maamerkkien mukaan luonnonkauniissa Vartiosaaressa. Sen jälkeen saunoimme ja söimme kevyesti sekä kakkukahvittelimme meillä ennenkuin siirryimme illalliselle Herttoniemeen Ravintola Vanhaan Myllyyn.
Ravintola Vanha Mylly sijaitsee viehättävässä vanhassa 1700-luvulla rakennetussa punaisessa puurakennuksessa, entisessä pehtoorin tuvassa. Ravintola on ollut samassa paikassa jo neljävuosikymmentä ja aika lailla siitä asti minäkin olen ravintolassa vieraillut. Vanhassa Myllyssä on nostalgiaa. Lapsuudessa ja nuorena aikuisena kävin siellä usein, mutta nyt viime vuosina lähinnä isompien juhlien yhteydessä. Edellisen kerran aterioin ravintolassa Laajasalon ala-asteaikaisten luokkakavereiden kanssa luokkakokouksessa ja nyt se valikoitui tämän tärkeän perhejuhlan illallispaikaksi.
Vanha Mylly ei ole juurikaan muuttunut 40-vuoden aikana. Sitä voisi sanoa varsin tutuksi ja turvalliseksi. Pientä uudistusta oli tapahtunut astioissa ja saniteettitiloissa, mutta ruokalista ja ravintola on pysynyt aika muuttumattomana vuosikymmenien ajan. Lapsuudessa oma suosikkini oli Mylly Matin -leike (nykyään vastaava ruoka taitaa olla lasten listan lehtipihvi). A la carte -listan suosikki on monen mielestä legendaarinen lankkupihvi.
Isomman ryhmän kanssa Vanha Mylly toivoi ensin etukäteistilausta kahdesta menuvaihtoehdosta, mutta lopulta heille sopi tilaukset paikan päällä, kuitenkin mahdollisimman yhtenäisesti. Sinänsä ison porukan kanssa on kaikkien kannalta järkevää miettiä tilattavia ruokia etukäteen. Siinä välttyy ruokien tilauspuljaamiselta, alku- ja pääruoat tulevat samaan aikaan pöytään ja kaikki sujuu näin paljon jouhevammin.
Alkumaljana nostimme lasilliset kuohuvaa. Aikuisille raikasta ja hapokasta Jansz Premium Cuvée -kuohuviiniä ja lapsille kotimaista lehtikuohua. Nuorempi väki tilasi ruokansa pääasiassa lasten listalta, joka ei jostain syystä näy ravintolan nettisivuilla, mutta sen sai etukäteen erikseen pyydettäessä. Aikuiset valitsivat alkupalat listalta tai menun mukaisesti. Alkupaloina söimme: Paahdettua punajuurta, vuohenjuustoa, pähkinöitä ja salaattia ja Graavilohitartaria saaristolaislimpun kera. Pääruoaksi kaikki aikuiset tilasivat perinteisen lankkupihvin. Jälkiruokana nautittiin pääasiassa omenapaistosta ja vanhan ajan vaniljajäätelöä. Lapsilla oli jätskipalloja kinuski- tai suklaakastikkeen kera tai mustikkasorbettia.
Vanhan Myllyn ruoka on perinteikästä ja viinien harrastaja saattaa täällä villiintyä. Viinilista on todella kattava ja harvinaisia löytöjä on myös tilattavissa Kartanon kellarista. Me menimme tällä kertaa pitkälti ruokajuomasuositusten mukaan ja kaikki tarjotut viinit sopivat oivallisesti ruokien seuraan.
Oli mukavaa, kun saimme viettää iltaa omassa huoneessa kahden pitkän pöydän ääressä. Toiseen pöytään istuivat seitsemän iloista serkusta ja me aikuiset istuimme omaan pöytään. Ja kuten ennen vanhaan minunkin lapsuudessa, suurin osa lapsista lähti juoksentelemaan kartanon pihalle ruokailun jälkeen. Siellä on edelleen näköjään hauska temmeltää!